Kaarlo Alvar 'Kalle' Päätalo syntyi Taivalkosken Jokijärvellä 11.11.1919 metsätyömies ja torppari Lauri Herman Päätalon ja palkollisen Priitta-Stiina Neulikon toiseksi vanhimpana lapsena. Hän kävi kansakoulun vuosina 1928-1933 Jokijärvellä. Nuoruusvuotensa hän teki pääasiassa metsä- ja uittotöitä. Päätalo astui asepalvelukseen talvisodan aikana ja osallistui jatkosotaan, jossa haavoittui; kuntouduttuaan hän toimi sotavankileirin talousaliupseerina.

 

Toisen maailmansodan jälkeen Kalle Päätalo asettui Tampereelle. Hän teki aluksi metsätöitä, pääsi rakennustyömaalle ja opetteli kirvesmieheksi. Vuosina 1947 - 1949 hän kävi Tampereen teknillisen koulun ja valmistui rakennusmestariksi. Hän työskenteli eri rakennustyömailla Tampereella ja naapurikunnissa, sekä lyhyen jakson Taivalkosken kunnan rakennusmestarina. Ensimmäinen vuonna 1944 solmittu avioliitto Helvi Ojalan kanssa päättyi avioeroon. Kalle avioitui Leena Janakan kanssa vuonna 1955, heille syntyi kaksi tytärtä, Riitta 1956 ja Elina 1959. Kalle Päätalo ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi 1963.

 

Esikoisromaani Ihmisiä telineillä ilmestyi vuonna 1958, kaiken kaikkiaan Kalle Päätalo on julkaissut 43 teosta. Suurin rupeama on 26 osainen omaelämänkerrallinen Iijoki-sarja. Sen ensimmäinen osa Huonemiehen poika ilmestyi vuonna 1971 ja sarja sai päätöksensä vuonna 1998 teoksessa Pölhökanto Iijoen törmässä. Iijoki-sarjassa on yhteensä lähes 17 000 sivua ja sitä pidetäänkin maailman pisimpänä omaelämänkertana.

 

Kalle Päätalon kirjoja on käännetty viroksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ennen ruskaa (Hämariku eel) on julkaistu Virossa vuonna 1966 ja Viimeinen savotta (Sista hygget) Ruotsissa vuonna 1980. Yhdysvalloissa on julkaistu romaanit Koillismaa (Our Daily Bread, 1990), Myrsky Koillismaassa (Storm Over the Land, 1993), Selkosen kansaa (Before the Storm, 2000), Mustan lumen talvi (The Winter of the Black Snow, 2002) ja Myrskyn jälkeen (After the Storm, 2002).

 

Kallen romaanien pohjalta on tehty myös elokuvia: Viimeinen Savotta (Edvin Laine, 1977), Ruskan jälkeen (Edvin Laine, 1979), Elämän vonkamies (Mikko Niskanen, 1986), Nuoruuteni savotat (Mikko Niskanen, 1988) ja Päätalo (Hannu Kahakorpi, 2008).

 

Kalle Päätalolle myönnettiin professorin arvonimi 1978. Filosofian kunniatohtoriksi hänet promovoitiin Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan promootiossa 1994. Arvonimen perusteluissa todetaan Päätalon kirjoittaneen itsenäisen Suomen yhteiskunnan ja työnteon historiaa tavallisen ihmisen kokemana. Pohjoissuomalaisen elämänkulun tutkijana Päätalon todetaan päässeen merkittäviin tuloksiin, hän on käsitellyt teoksissaan modernilla sosiaalihistoriallisella otteella arkipäivää ja tallentanut historian lisäksi myös kansankieltä ja kansantieteellistä kulttuuria.

---

Urheilutie 4, 93400 Taivalkoski
instituutti(at)taivalkoski.fi
etunimi.sukunimi(at)taivalkoski.fi

Päätalo-instituutin johtaja Kati Koivukangas 040 5482 247
Kulttuurituottaja Virve Seiteri 040 5232 993

---