Olet täällä

Kunnan kehittäminen

Taivalkoski on tietopalveluiden ja teollisuuden modernia maaseutua kansainvälistyvän luontomatkailualueen keskellä. Sen menestystekijöitä ovat koillismaalainen puhdas luonto sekä metsissä ja maan uumenissa olevat luonnonvarat, ahkerat, vastuuntuntoiset ja yhteistyöhön sitoutuvat asukkaat, ajanmukaiset ja laajat yhteydet elinkeinoelämän toimijoihin sekä päätalolainen kulttuuri.

ARVOT
Asukas- ja asiakaslähtöisyys

  • Tuloksellisuus ja vaikuttavuus
  • Yrittäjyys ja yritteliäisyys

TOIMINNAN TAVOITE
Taivalkosken kehittämisen päätavoitteet vuoteen 2018

  • Taivalkosken työttömyysaste on maakunnan korkeimpia. Elinvoimatyöryhmä seuraa tilannetta tarkkaan ja tilanteen korjaamiseksi kunta käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, mukaan lukien työllistävien investointien priorisointi.
  • Talouden tasapainoon koko suunnittelukauden ajan kiinnitetään erityistä huomiota.
  • Suunnittelukauden investointien omarahoitusosuus pyritään kattamaan poistoilla.
  • Elinkeinopoliittisten investointien takaisin maksu voidaan kuitenkin kytkeä esimerkiksi vuokriin.
  • Kunnan palvelutuotanto järjestetään siten, että myös kehittämistoimiin jää resursseja. Kuntapalveluiden määrää ja laatua arvioidaan ja priorisoidaan.
  •  Kunnan palveluiden tuotantomarkkinat avataan kilpailulle siten, että se on läpinäkyvää, ja hyödynnetään yksityistä ja kolmatta sektoria. Ostettavissa palveluissa arvioidaan kokonaishyöty omaan tuotantoon verrattuna.
  • Kuntalaiset ovat aktiivisia, oma-aloitteisia ja yritteliäitä. Palvelujen tuotannossa ja järjestämisessä tavoitteena on kuntalaisten omatoimisuuden ja yritteliäisyyden lisääminen.
  • Kuntaimagon ja tunnettavuuden parantamiseen kiinnitetään huomiota; elinkeinoelämä, matkailijat ja paluumuuttajat kiinnostuvat Taivalkoskesta sijoittumispaikkana.
  • Taivalkosken vahvaa kulttuurista identiteettiä hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa.

PAINOALUEET
Kunnan toiminnan keskeisinä painoalueina suunnitelmakaudella ovat:

  • Palveluiden saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen
  • Kuntatalous:
  •  Kuntalaisille tarjottavat palvelut pidetään kilpailukykyisinä.
  • Kehittämistoimintaan ja investointeihin tulee osoittaa riittävä omarahoitus, jotta rakennerahaston ja muun ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet tarpeellisiin ja hyödyllisiin hankkeisiin voidaan hyödyntää.
  • Elinkeinoelämä
    •   Pienyrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen
    •   Olemassa olevien yritysten tuki
    •   Uusien elinkeinojen toimintaedellytysten parantaminen (esim. kaivannais- ja energiateollisuus).

STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPITEET PÄÄMÄÄRIEN TOTEUTTAMISEKSI

Kunnan palvelujen strategiset päämäärät ja toimenpiteet päämäärien toteuttamiseksi on kuvattu palvelustrategiassa.

1. Palvelujen saavutettavuus

Kunnan palvelut järjestetään lähellä kuntalaisia, laadukkaasti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Muiden kuntien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on varmistaa kunnassa ja alueella riittävä ja kilpailukykyinen palvelutaso ja sen kustannustehokkuus. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti kunnan omana työnä, kuntayhteistyöllä tai ostopalveluna. Palveluiden laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan jatkuvasti. Muiden kuin lähipalveluiksi määriteltyjen palvelujen tuottamisessa laatu ja kustannustehokkuus ovat määrääviä tekijöitä.

Toimenpiteet

  1. Hallintokunnissa toteutetaan säännöllistä asiakaslähtöistä arviointia osana peruspalvelujen toimintojen ohjaamista ja kehittämistä.
  2. Kartoitetaan jatkuvasti vaihtoehtoisia palvelujen tuottamismalleja.

2. Suunnitelmallinen kehittäminen osana toimintaa

Kunnan palvelujen tuotanto järjestetään siten, että henkilöstön kouluttautumiseen ja toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen jää vuosittain taloudellista liikkumavaraa. Tavoitteena on palvelutuotannnon strategisen ja taloudellisen ohjauksen selkeyttäminen.
Toimenpiteet
Kunnan pidemmän aikavälin strategista suunnittelua ja johtamista vahvistetaan osana vuosittaista kuntasuunnitteluprosessia.
Valtuusto määrittelee hallintokunnille toiminnan arvioitavat kohteet valtuustokausittain.
Hallintokunnat varaavat omissa budjeteissaan resurssit hankkeiden toteuttamiseen ja riittävän ohjauksen niiden tuloksellisuuden varmistamiseksi.
Seuraavan valtuustokauden alusta otetaan käyttöön valtuustokauden kehittämistä ohjaava valtuustosopimus.

3. Kuntalaisten omatoimisuus ja osallistuminen
Palvelujen tuotannossa ja järjestämisessä tavoitteena on kuntalaisten omatoimisuuden tukeminen. Omatoimisuudella tarkoitetaan asukkaiden oman elämän hallintaa ja aktiivista osallistumista itseä ja kuntaa koskevien asioiden hoitoon.

Toimenpiteet

  1. Tuetaan nuorten osallistumista edistävien toimintamuotojen vakiintumista kunnassa (esim. nuorten edustajisto ja toimintaryhmät).
  2. Tuetan järjestöjen ja yhteisöjen aktiivista toimintaa erityisesti sivukylillä (esim. nuorisotyö, vanhusten kotona asumisen tukeminen).
  3. Edistetään yritystoiminnan syntymistä sivukylien palvelujen parantamiseksi (esim. vanhusten ruokapalvelut, kesäasukkaiden, ikääntyneiden ja muiden tarvitsevien kiinteistöhuolto).

4. Tietotekniikka uudistaa ja täydentää palvelumuotoja
Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään tietotekniikan mahdollisuuksia ja tuetaan sähköisten palvelujen käyttöä. Palveluprosesseja uudistetaan ja perinteistä asiakaspalvelutoimintaa täydennetään kehittämällä ja toteuttamalla hallintokuntien omia ja niiden yhteisiä asiakaspalvelumuotoja verkkoon.
Sähköisiä palveluprosesseja kehitettäessä huomioidaan uudistuvan lainsäädännön vaatimukset.

Toimenpiteet

  1. Kunta edesauttaa nopean laajakaistayhteyden saamista kuntalaisille. Kylien priorisoinnissa huomioidaan väestökehitys, mökkiasutus ja etätyön mahdollisuudet sekä asennuksen tekniset edellytykset.
  2. Sähköisten palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa hyödynnetään osakkuutta Tierassa.

5. Henkilöstö voimavarana
Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen edistämisen sekä johtamisen kehittämisen tavoitteena on tehokkaasti toimiva, oppimisen ja uudistumisen mahdollisuuksia hyödyntävä organisaatio.

Toimenpiteet

  1. Suunnitellaan ja toteutetaan vuosittain työhyvinvointia tukevat toimenpiteet ja hankkeet yhteistyössä henkilöstön (työyhteisötoimikunta ja toimialakohtaiset yhteistoimintaryhmät) ja työterveyshuollon kanssa.
  2. Tehdään kattavia koko henkilöstöä koskevia henkilöstökyselyjä yhtenä työyhteisöjen kehittämisen työkaluna.
  3. Toteutetaan vuosittain tarveanalyysiin pohjautuen esimiesvalmennusta.
  4. Jatketaan ja kehitetään edelleen kehityskeskusteluprosessia.

 

Lisätietoja antaa