Kenttärata

Vuosina 1942-1944 Saksan armeija rakennutti pakkotyövoimalla kenttäradan Hyrynsalmelta Kuusamoon. Kolme tärkeintä leiri- ja asemapaikkaa Taivalkoskella on kunnostettu niin, että niihin pääsee tutustumaan sulan maan aikana opastetuilla poluilla.

178 kilometriä pitkä kapearaiteinen rautatie alkoi Hyrynsalmelta ja kulki Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon. Kenttärataa olivat rakentamassa venäläiset sotavangit, puolalaiset pakko-otetut työvelvolliset ja saksalaiset rangaistusvangit. Olot ratatyömaalla olivat kurjat ja saksalaiset julmia, jonka takia rata sai kansan keskuudessa nimen Kuoleman rata. Radan piti kulkea Hyrynsalmelta aina Kiestinkiin asti, mutta viimeistä rataosuutta Kuusamosta Kiestinkiin eivät saksalaiset ehtineet toteuttaa sodan käännyttyä Lapin sodaksi. Vetäytyessään saksalaiset tuhosivat osan radasta.

Isokummun aseman reitti
Isokummun asema oli suurin tavaraliikenteen väliasema Hyrynsalmen ja Kuusamon välillä. Se vihittiin käyttöön 13.1.1944 ja tuhottiin jo saman vuoden syksyllä, 14.-15.9.1944 välisenä yönä. Isokummun aseman reitti on noin 1 kilometrin mittainen. Polun varrelta löytyy mm. veturitallien pohjia, korsu, juoksuhauta ja veturipajan perustukset.

Harjajoen leirin reitti
Harjajoelta kulki pistoraide kenttäradalta Koitijärven Matoperään. Tavaraliikenne kulki Koitilasta Oulu-Kuusamontieltä kenttäradalle ja päinvastoin. Peuralammen maastossa lähellä Harjajokea sijaitsi myös venäläisten vankien ja puolalaisten työvelvollisten leiri. Harjajoen polku on noin 1,5 kilometriä pitkä. Sen varrella on useita korsun- ja parakinpohjia. Peuralammelta löytyy vankien hauta, jossa lepää 13 vainajaa.

Korvuan leirin reitti
Metsäkylässä sijaitsi laaja Korvuan leiri. Palokummusta alkava reitti on 6 kilometriä pitkä, mutta useisiin kohteisiin voi tutustua myös pienemmissä pätkissä. Reitin varrella on mm. jäänteitä pilketehtaasta, pesulasta ja vaunupajoista ja reitiltä löytyy myös vankileiri hirttomäntyineen sekä vankien hautausmaa.