Kalle Päätalo

Kaarlo Alvar ’Kalle’ Päätalo syntyi Taivalkosken Jokijärvellä 11.11.1919 Lauri Herman ‘Herkko’ Päätalon ja Priitta-Stiina ‘Riitu’ Neulikon toisena lapsena. Ensimmäinen lapsi Toivo oli kuollut ennen Kallen syntymää. Perhe asui Mäkelän talossa vuokralaisina eli huonemiehinä vuoteen 1922 saakka. Kallen jälkeen Päätaloille syntyi vielä kuusi lasta.

Päätalo aloitti opintiensä 1928 Jokijärvelle juuri valmistuneessa kansakoulussa. Koska hän oli jo lähes yhdeksänvuotias, tunsi puustaimet ja kirjoittaa jukersi ulkomuistista nimensä, hänet otettiin toiselle luokalle. Päästötodistuksen hän sai vuonna 1933.

Useimpien Jokijärven nuorukaisten tavoin Päätalokin joutui jo poikasesta lähtien kulkemaan savotta- ja uittotöissä kaukanakin kotoa. Talvisodan alettua hän haki vapaaehtoisena asepalvelukseen. Päätalo palveli Korialla pioneeripataljoonassa, joka välirauhan aikana vietiin pohjoiseen sillankorjaus- ja linnoitustöihin. Pian jatkosodan alettua hän haavoittui vakavasti ja toimi kuntouduttuaan Kannaksen varavankilan Siiranmäen vankileirin talousaliupseerina.

Kalle Päätalo meni kesällä 1944 naimisiin Helvi Ojalan kanssa ja asettui siviiliin päästyään Messukylään, joka vuonna 1947 liitettiin Tampereeseen. Hän teki aluksi halkoja Messukylän kunnalle, mutta päästyään apumieheksi rakennuksille opetteli kirvesmiehen taidot. Käytyään Tampereen teknillisen koulun 1947-1949 Päätalo valmistui rakennusmestariksi ja työskenteli eri rakennustyömailla Tampereella ja naapurikunnissa, sekä Taivalkosken kunnan rakennusmestarina vuosina 1951-52.

Ensimmäisen avioliiton päätyttyä eroon Kalle avioitui Leena Janakan kanssa vuonna 1955. Heille syntyi kaksi tytärtä, Riitta ja Elina. Kalle Päätalo jäi rakennusmestarin työstään vapaaksi kirjailijaksi 1963. Palattuaan vuonna 1952 Taivalkoskelta Päätalo asui loppuikänsä Tampereella, jossa kuoli 20.11.2000.